Kansainväliset, eri eurooppalaisten valtioiden kesken pelatut lottopelit ovat vakiintuneet osaksi myös suomalaisten pelurien vakiopelejä. Etenkin Eurojackpot on niittänyt mainetta ja kunniaa massiivisten jättipottiensa turvin, joista uutisoidaan suurin lööpein meillä ja muualla.
Eurojackpot ei suinkaan ole se ensimmäinen ja alkuperäinen kansainvälinen lottopeli. Tätä titteliä pitää hallussaan Vikinglotto, jota on pelattu Euroopassa jo vuodesta 1993 alkaen. Suomessa kyseinen peli kuuluu valtiollisen Veikkauksen pelitarjontaan. Monille pelin aktiivisillekin pelaajille voi tulla yllätyksenä, että samasta päävoitosta kilpaillaan eri puolilla Eurooppaa. Vuosikymmenten kuluessa peli on kasvanut valtavan suosituksi, sekä levinnyt peräti kymmeneen eri Euroopan valtioon, joissa valtiollisen loton toimittajat tarjoavat mahdollisuutta ottaa osaa kansainväliseen Vikinglottoon. Nämä valtiot ovat seuraavat:
- Suomi
- Ruotsi
- Norja
- Tanska
- Viro
- Latvia
- Liettua
- Slovenia
- Belgia
Miten simppelistä lottopelistä kasvoi vuosien mittaa nykyisenkaltainen, valtioiden rajat ylittävä suosikkipeli?
Vikingloton syntytarina
Rahapelejä on pelattu aina. Ihmisillä on luonnostaan taipumus harrastaa erilaisia pelejä ja leikkejä. Yksinkertaiset lottopelit vetoavat ihmisiin niiden yksinkertaisen perusidean, yhteen hetkeen tiivistyvän jännityksen sekä kohtalokkaan onnettaren oikkujen vuoksi. Kun Eurooppa alkoi kansainvälistymään viime vuosisadan lopulla, ja yhteistyö eri valtioiden viranomaisten kanssa kävi yhä helpommaksi, kansainvälisten rahapelien syntyminen oli vain ajan kysymys. Kansainvälistä rahapelaamista oli toki jo aiemmin harrastettu esimerkiksi urheilukilpailuiden ja otteluiden tiimoilta lyötyjen vetojen muodossa, mutta Vikinglotto toi pelaamiseen aivan uudenlaisen mausteen.
Vikingloton idea näki päivänvalon vuonna 1992, kun viiden pohjoismaan valtiolliset peliviranomaiset löivät viisaat päänsä yhteen ja alkoivat suunnitella pohjoismaisten pelurien kesken pelattavaa lottopeliä. Suomesta näihin karkeloihin osaa otti valtion rahapelimonopoli Veikkaus. Neuvottelupöydän muilla sivuilla istuivat pohjoismaiset verrokit. Koska Vikingloton tarkoituksena oli olla juuri pohjoismaisten pelaajien yhteinen peli, sen nimeksi valittiin pohjola-aiheinen Vikinglotto. Vaikka vuosien varrella mukaan on liittynyt valtioita eri puolilta vanhaa mannerta, alkuperäisestä nimestä on pidetty kiinni.
Ensimmäiset pelivuodet
Vikingloton valmistelu ja peli-infrastruktuurin luominen kesti lopulta vuoden verran. Ensimmäisen kerran Vikinglottoarvonta suoritettiin vuonna 1993. Tuolloin mukana olivat kaikki pohjoismaat, jotka ovat Vikingloton alkuperäiset valtiot. Ensimmäinen arvontapäivä oli maaliskuun 17. päivä. Lottorivin hinnaksi asetettiin 2 tanskalaista kruunua. Markoiksi muutettuna tämä oli vaatimattomat puolitoista markkaa. Maaliskuussa 1993 pelattu kierros oli kaikkien aikojen ensimmäinen valtioiden rajat Euroopassa ylittävä lottopeli.
Jo ensimmäiset Vikingloton kierrokset olivat suuria menestyksiä. Ensimmäiselle kierrokselle ostettiin kuponkeja peräti 17 miljoonan kruunun edestä.
Vikingloton arvonta suoritettiin jo vuonna 1993 Norjassa Hamarin kaupungissa, jossa tuolloin sijaitsi ja yhä sijaitsee Norsk Tippingin päämaja. Kyseinen taho on Norjan valtiollinen rahapelien järjestäjä, joka operoi vuonomaassa samaan tapaan kuin Veikkaus Suomessa.
Alkuvuosina Vikingloton säännöt olivat hieman erilaiset kuin nykyisin. Tuolloin pelaajat valitsivat kolme perusnumeroa väliltä 1-48, aivan kuten nykyisin. Vikingnumeron sijaan pelaajat kuitenkin valitsivat kolme lisänumeroa, jotka toimivat nykyisen vikingnumeron tavoin.
Ensimmäiset muutokset vuonna 1997
Vikinglotto operoi alkuperäisten sääntöjen mukaan vuoteen 1997 asti. Tuolloin pelissä nähtiin ensimmäinen sääntömuutos. Perusnumeroiden valikoimaa kavennettiin hieman, ja ne oli tästedes valittava väliltä 1-45. Lisäksi lisänumeroiden määrä pudotettiin kolmesta kahteen.
Toinen muutos nähtiin pelin hinnassa, joka kasvoi 50 %. Hinnaksi tuli 3 kruunua, joka oli markoissa laskettuna noin kaksi markkaa. Pelirivin hinnannousu johti palkintopottien suuruuden ja voittajien määrän kasvuun. Tuolloin myös vakiintui, että lähtökohtaisesti rivillä on oltava vähintään kolme perusnumeroa oikein, jotta sillä voisi voittaa yhtään mitään.
Vuosituhannen vaihde
Aivan ennen vuosituhanteen vaihdetta Vikinglotossa nähtiin melkoinen virstanpylväs. Vuonna 1998 peliä nimittäin pelattiin yli miljardin kruunun edestä, jonka juhlistamiseen vaadittiin varmasti ruotsinlaiva tai pari.
Uusi vuosituhat toi mukanaan suuria muutoksia pelille. Niistä ensimmäinen oli pelin laajeneminen pohjoismaiden ulkopuolelle, kun etelänaapurimme Viro liittyi osaksi Vikinglottoa vuonna 2000.
Sääntömuutokset
Vuonna 2004 Vikingloton säännöt muuttuivat melko radikaalisti. Lisänumeroista luovuttiin tuolloin kokonaan, ja ne korvattiin onnennumerolla. Onnennumero ilmoitettiin lottoarvonnan alussa. Jos se osui voittoriville, niin päävoitto maksettiin kaksinkertaisena.
Inflaation jyllätessä talouden kaikilla osa-alueilla myös Vikingloton hinta nousi. Vuonna 2004 yhden rivin hinnaksi asetettiin 4 kruunua, joka euromaissa Suomessa ja Virossa tämä tarkoitti 0,42 €.
Vuonna 2004 nähtiin myös merkittävä ennätys, kun tanskalainen peluri voitti pelistä 2 miljoonaa euroa. Hänen maanmiehensä kuitenkin rikkoi ennätyksen jo seuraavana vuonna, ja korjasi kotiin peräti 5 miljoonan euron ja lähes 50 miljoonan kruunun kokoisen jättipotin.
Uusi vuosikymmen
2010-luvun alku oli vauhdikasta aikaa Vikinglotolle. Vuonna 2011 pelistä tuli entistä kansainvälisempi, kuin kaksi puuttuvaa Baltian maata Liettua ja Latvia liittyivät peliin mukaan. Näin osallistujamaiden määrä oli kasvanut kahdeksaan.
Vuonna 2011 nähtiin myös siihenastisen historian suurin potti, josta voitot jaettiin pelaajille. Tämän suuruus oli suorastaan massiiviset 202 miljoonaa kruunua, joka tuolloisten valuuttakurssien mukaan oli noin 27 miljoonaa euroa.
Seuraavat sääntömuutokset
Vuonna 2012 pelin säännöissä nähtiin taas uusia muutoksia. Tuolloin peliin lisättiin kansalliset onnennumerot. Jokaisen maan pelintarjoaja alkoi ilmoittamaan ennalta arvotun onnennumeron, jonka kertomisen jälkeen suoritettiin varsinainen arvonta. Samassa yhteydessä nostettiin myös rivin hintaa, joka oli vuodesta 2012 alkaen 5 kruunua eli noin puoli euroa.
Samana vuonna nähtiin myös valtava 63 miljoonan kruunun tai kuuden ja puolen miljoonan euron kokoinen jättipotti. Sen korjasi talteen norjalainen pelaaja, joka pelasi samalla kupongilla kaksi 6+0 riviä.
Norjalaisten jättivoittojen sarja jatkui heti seuraavana vuonna. Historiallisen suuri 29 miljoonan euron jättipotti matkasi Norjaan, kun sikäläinen peluri pelasi oikein kaikki perusnumerot, ja osui oikeaan vielä sekä kansallisen että kansainvälisen onnennumeron suhteen.
Heti vuotta myöhemmin pelattiin historian toiseksi suurin Vikinglottovoitto, jälleen Norjaan. Tuolloin päävoitto oli kasvanut peräti 17 miljoonan euron suuruiseksi.
Vikingnumero astuu kehään
Vuonna 2017 nähtiin todella suuri sääntömuutos, kun vanhat onnennumerot poistettiin ja korvattiin kansainvälisellä vikingnumerolla, joka arvottiin ja yhä arvotaan muun arvonnan yhteydessä.
Vuonna 2017 muutettiin myös tapaa, jolla voitot jaettiin eri poteista. Tuolloin päätettiin, että ainoastaan päävoitto ja toiseksi suurin voitto jaetaan kansainvälisestä yhteispotista, joka kerättiin valtiollisten pelien tarjoajien kassoista. Tästä eteenpäin pienemmät voitot jaettaisiin kansallisista poteista, joiden jakamisesta paikalliset toimijat päättäisivät.
Toinen sääntömuutos oli palauttaa perusnumeroiden skaala takaisin alkuperäiseen, ja nostaa mahdollisten numeroiden määrä 48. Suomessa peliin lisättiin plussaominaisuus, jolla pelaajat saattavat yhä viisinkertaistaa päävoittoa pienemmät voitot. Päävoittojen yläraja asetettiin 35 miljoonaan euroon ja alaraja 3 miljoonaan euroon.
Vuonna 2017 Vikinglotto levisi entistä kauemmas pohjoismaista. Peliin liittyi mukaan Balkanin Slovenia, ja mukana olevien valtioiden määrä nousi yhdeksään. Sloveniassa voittamisen todennäköisyyttä haluttiin nostaa, ja vuodesta 2019 alkaen voittoon on päässyt Sloveniassa käsiksi 2+1 rivillä, mikä ei muualla ole mahdollista.
Belgia tulee mukaan
Vuonna 2020 Vikinglotto siirtyi uudelle vuosikymmenelle. Tällöin nähtiin myös viimeisin uuden valtion liittyminen mukaan. Vikinglotto laajeni Belgiaan, jossa peliä on tuosta vuodesta lähtien pelattu. Vuonna 2022 Belgiassa laadittiin sääntömuutos, jonka seurauksena kaikki vikingnumerot lisättiin kaikille riveille. Näin ollen belgialaisen pelin voittotodennäköisyys nousi huomattavasti, mutta pelin hinta kasvoi peräti 10 euroon. ’
Asettuminen nykyiseen muottiin
Vikinglotto on kehittynyt ja muuttunut moneen otteeseen. Viimeisin kansainvälinen sääntömuutos nähtiin vuonna 2021. Tällöin vikingnumero alettiin arpomaan väliltä 1–5. Tarkoituksena oli nostaa päävoiton ja muiden suurien voittojen todennäköisyyttä, ja tehdä pelaamisesta entistä houkuttavampaa ja jännittävämpää.
Toinen muutos joka vuonna 2021 tehtiin, oli päävoiton rajojen muutos. Koska päävoiton saamisesta tehtiin hieman todennäköisempää vikingnumeron arvonnan muuttamisella, voiton yläraja laskettiin 25 miljoonaan.
Yhteenveto
Vikinglotto on todellinen kansainvälisten lottojen edelläkävijä. Pohjoismaista alkunsa saanut peli on valloittanut jo kymmenen valtion pelaajien sydämet, eikä sen voitonmarssille ole näkyvissä loppua. Peli on kiistämättä käynyt läpi suurehkoja sääntömuutoksia, mutta sen perusidea on yhä sama. Hillitty ja hallittu muutos unohtamatta perusasioita onkin ollut tärkein syy sille, että peli on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa osana eurooppalaista rahapelien maailmaa.
