Vikinglotto on Euroopan ensimmäinen valtioiden rajat ylittävä lottopeli.
Se aloitti toimintansa jo vuonna 1993 – kauan ennen kuin esimerkiksi Eurojackpot tai EuroMillions näkivät päivänvalon.
Suomessa Vikinglotto kuuluu valtiollisen rahapeliyhtiö Veikkauksen pelivalikoimaan. Monelle pelaajalle tulee yhä yllätyksenä, että samasta päävoitosta kilpaillaan yhtä aikaa useassa Euroopan maassa.
Tässä artikkelissa käymme läpi Vikingloton historian: mistä peli sai alkunsa, ketkä sen perustivat, miten säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella ja mitkä ovat pelin suurimmat voitot.
Mikä Vikinglotto on?
Vikinglotto on monikansallinen lottopeli, jota pelataan tällä hetkellä kymmenessä Euroopan maassa. Jokaisessa maassa peliä hallinnoi maan oma valtiollinen tai luvanvarainen rahapeliyhtiö – Suomessa Veikkaus.
Pelin idea on yksinkertainen. Pelaaja valitsee riville kuusi päänumeroa väliltä 1–48 sekä yhden erillisen vikingnumeron väliltä 1–5. Päävoiton eli jättipotin voittaa, kun kaikki kuusi päänumeroa ja vikingnumero osuvat oikein (tulos 6+1).
Muutama peruskäsite kannattaa avata heti alkuun:
Päänumero tarkoittaa varsinaista lottonumeroa, jonka pelaaja valitsee väliltä 1–48.
Vikingnumero on erillisestä numeropöydästä arvottava lisänumero väliltä 1–5. Koska se arvotaan omasta pöydästään, se voi olla sama kuin jokin päänumeroistasi.
Monikansallinen tarkoittaa, että peliä pelataan useassa maassa samaan aikaan ja maat kokoavat päävoiton yhteisestä potista.
Arvonta järjestetään joka keskiviikko Norjan Hamarissa, jossa sijaitsee Norjan rahapeliyhtiön Norsk Tippingin päämaja. Suomessa arvonnan tulokset ovat nähtävissä keskiviikkoiltaisin.
Vikingloton syntytarina 1992
Ajatus yhteispohjoismaisesta lottopelistä syntyi vuonna 1992.
Tuolloin viiden pohjoismaan valtiolliset rahapeliyhtiöt istuivat neuvottelupöytään ja sopivat viikoittaisesta, keskiviikkoisin pelattavasta lottopelistä. Mukana olivat Suomen Veikkaus, Ruotsin Tipstjänst (nykyinen Svenska Spel), Norjan Norsk Tipping, Tanskan Dansk Tipstjeneste (nykyinen Danske Spil) ja Islannin Íslensk Getspá.
Koska peli suunniteltiin nimenomaan pohjoismaisten pelaajien yhteiseksi peliksi, sille valittiin pohjolaan viittaava nimi Vikinglotto. Nimestä on pidetty kiinni, vaikka mukaan on vuosien varrella liittynyt maita myös Pohjolan ulkopuolelta.
Eri maissa peli tunnettiin aluksi hieman eri nimillä. Tanskassa sitä kutsuttiin nimellä Onsdags Lotto (keskiviikkolotto) ja Islannissa nimellä Víkingalottó.
Ensimmäiset pelivuodet 1993
Ensimmäinen Vikinglotto-arvonta järjestettiin 17. maaliskuuta 1993.
Se oli historian ensimmäinen valtioiden rajat ylittävä lottoarvonta Euroopassa. Yhden rivin hinnaksi asetettiin 2 Tanskan kruunua.
Jo ensimmäinen kierros oli menestys: viiden osallistujamaan yhteenlaskettu myynti oli noin 17 miljoonaa kruunua.
Alkuvuosina säännöt poikkesivat nykyisistä. Pelaajat valitsivat kuusi päänumeroa väliltä 1–48 – aivan kuten nykyisin – mutta vikingnumeron sijaan riville valittiin kolme lisänumeroa. Nämä lisänumerot toimivat samaan tapaan kuin nykyinen vikingnumero.
Arvonta pidettiin heti alusta alkaen Hamarissa Norjassa, ja siellä se järjestetään edelleen.
Ensimmäinen sääntömuutos 1997
Vikinglotto toimi alkuperäisin säännöin vuoteen 1997 asti, jolloin vuosimyynnin laskettua tehtiin ensimmäinen sääntöuudistus.
Päänumeroiden valikoimaa kavennettiin: numerot valittiin jatkossa väliltä 1–45. Lisänumeroiden määrä laskettiin kolmesta kahteen.
Rivin hinta nousi 2 kruunusta 3 kruunuun. Muutokset kasvattivat sekä palkintopottien kokoa että voittajien määrää – viikoittaisia voittajia oli uudistuksen jälkeen noin 80 000. Samalla vakiintui käytäntö, jonka mukaan pelaajalla oli oltava vähintään kolme päänumeroa oikein voittaakseen.
Vuosituhannen vaihde ja laajeneminen
Vuonna 1998 saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun Vikingloton vuosimyynti ylitti ensimmäisen kerran miljardi kruunua.
Vuonna 2000 peli laajeni ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden ulkopuolelle, kun Viro liittyi mukaan omalla Eesti Loto -pelillään. Virosta tuli järjestyksessä kuudes osallistujamaa.
Vuonna 2002 mukaan tuli Jokeri-lisäpeli, jota alettiin pelata keskiviikkoisin Vikingloton ja osallistujamaiden kansallisten lottojen yhteydessä.
Onnennumero ja ennätysvoitot 2004–2005
Elokuun 18. päivä vuonna 2004 peliin lisättiin niin sanottu onnennumero (lucky number) Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Etukäteen arvottu onnennumero kasvatti päävoittoa, jos se osui johonkin arvonnan päänumeroista.
Samalla rivin hinta nousi 3 kruunusta 4 kruunuun (noin 0,42 €).
Vuosi 2004 toi myös uuden voittoennätyksen, kun tanskalaispelaaja voitti noin 21 miljoonan kruunun (noin 2 miljoonan euron) potin. Ennätys kuitenkin rikkoutui jo seuraavana vuonna, kun toinen tanskalainen voitti elokuussa 2005 noin 48 miljoonan kruunun (noin 5 miljoonan euron) jättipotin.
Baltian maat mukaan ja suuret potit 2011–2016
Vuonna 2011 Vikinglotto laajeni jälleen, kun Latvia ja Liettua liittyivät peliin seitsemäntenä ja kahdeksantena osallistujamaana.
Samana vuonna arvottiin siihenastisen historian suurin palkintopotti, noin 202 miljoonaa kruunua (noin 27 miljoonaa euroa). Onnennumero ei kuitenkaan osunut, joten päävoitto siirtyi seuraavaan arvontaan.
Vuonna 2012 säännöt muuttuivat jälleen. Käyttöön otettiin kansallinen onnennumero kaikissa osallistujamaissa Ruotsia lukuun ottamatta, ja rivin hinta nousi 4 kruunusta 5 kruunuun. Samana vuonna norjalaispelaaja voitti 63 miljoonan kruunun (noin 6,6 miljoonan euron) potin kahdella samalle kupongille pelatulla oikealla rivillä.
Suuret voitot jatkuivat. Vuonna 2013 norjalaispelaaja voitti noin 216 miljoonan kruunun (noin 29 miljoonan euron) potin osumalla oikein sekä kaikkiin päänumeroihin että kansalliseen ja kansainväliseen onnennumeroon. Vuonna 2014 Norjaan matkasi tuolloin historian toiseksi suurin voitto, noin 127 miljoonaa kruunua (noin 17 miljoonaa euroa).
Kaikkien aikojen suurin Vikinglotto-voitto arvottiin vuonna 2016. Potti oli noin 327 miljoonaa kruunua (noin 44 miljoonaa euroa), ja se jaettiin kahden kupongin kesken: yksittäinen tanskalaispelaaja ja kymmenen norjalaisen kimppaporukka saivat kumpikin noin 163 miljoonaa kruunua (noin 22 miljoonaa euroa).
Suuret potit ovat osuneet Vikinglotossa toistuvasti Norjaan – esimerkiksi alkuvuodesta 2024 norjalaispelaaja voitti 25 miljoonan euron päävoiton, mistä voit lukea lisää artikkelista Vikingloton 25 miljoonan euron potti osui Norjaan.
Vikingnumero astuu kehään 2017
Vuonna 2017 nähtiin yksi pelin suurimmista uudistuksista.
Toukokuun 24. päivä vanha onnennumerojärjestelmä poistettiin ja korvattiin kansainvälisellä vikingnumerolla, joka arvotaan muun arvonnan yhteydessä. Pelaajat valitsivat jatkossa kuusi päänumeroa väliltä 1–48 ja yhden vikingnumeron väliltä 1–8.
Samalla muuttui tapa, jolla voitot jaettiin. Päätettiin, että ainoastaan päävoitto ja toiseksi ylin voittoluokka jaetaan kaikille maille yhteisestä kansainvälisestä potista. Pienemmät voitot jaetaan kunkin maan kansallisesta potista, ja niistä päättävät paikalliset peliyhtiöt.
Vuonna 2017 päävoitolle asetettiin myös 35 miljoonan euron yläraja ja 3 miljoonan euron alaraja. Suomessa peliin tuli Plus-ominaisuus, jolla suomalaispelaajat voivat viisinkertaistaa päävoittoa pienemmät voitot.
Samana vuonna peli laajeni jälleen, kun Slovenia liittyi mukaan yhdeksäntenä osallistujamaana marraskuussa 2017.
Belgia mukaan ja uusin sääntömuutos 2020–2021
Vuonna 2020 Vikinglotto sai kymmenennen osallistujamaansa, kun Belgia liittyi peliin. Ensimmäinen belgialaispelaajien arvonta pidettiin 25. marraskuuta 2020, ja peliä sai aluksi pelata Belgiassa vain verkossa.
Uusin kansainvälinen sääntömuutos tehtiin vuonna 2021. Kesäkuun 9. päivästä alkaen vikingnumero alettiin arpoa väliltä 1–5 aiemman 1–8:n sijaan. Muutoksen tarkoituksena oli parantaa päävoiton todennäköisyyttä.
Samalla päävoiton yläraja laskettiin 35 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon.
Vikinglotto Suomessa nykyään
Suomessa Vikinglottoa pelataan Veikkauksen kautta, joko verkossa tai myyntipisteissä. Yhden rivin perushinta on tällä hetkellä noin 1,00 euroa.
Suomalaispelaajat voivat halutessaan liittää riviin Plus-ominaisuuden 0,50 euron lisähinnalla. Plus-numero arvotaan väliltä 1–30, ja jos se osuu oikein, kaikki muut voitot päävoittoa lukuun ottamatta maksetaan viisinkertaisina. Plus-ominaisuus on käytössä vain Suomessa.
Päävoiton todennäköisyys (6+1 oikein) on noin 1 : 98 172 096.
Osallistujamaat tänään
Vikinglottoa pelataan tällä hetkellä kymmenessä maassa. Alla oleva taulukko kokoaa maat ja niiden liittymisvuodet.
| Maa | Liittymisvuosi | Peliyhtiö |
|---|---|---|
| Norja | 1993 (perustaja) | Norsk Tipping |
| Ruotsi | 1993 (perustaja) | Svenska Spel |
| Tanska | 1993 (perustaja) | Danske Spil |
| Suomi | 1993 (perustaja) | Veikkaus |
| Islanti | 1993 (perustaja) | Íslensk Getspá |
| Viro | 2000 | Eesti Loto |
| Latvia | 2011 | Latvijas Loto |
| Liettua | 2011 | Olifeja |
| Slovenia | 2017 | Loterija Slovenije |
| Belgia | 2020 | Nationale Loterij |
Yhteenveto
Vikinglotto on kansainvälisten lottojen edelläkävijä. Pohjoismaista alkunsa saanut peli on vuosikymmenten aikana laajentunut kymmenen maan yhteiseksi lotoksi.
Peli on käynyt läpi useita sääntömuutoksia numeroalueiden, lisänumeroiden ja voittoluokkien osalta, mutta sen perusidea on säilynyt samana koko sen olemassaolon ajan: pelaaja valitsee muutaman numeron ja odottaa keskiviikon arvontaa.
Vastuullinen pelaaminen
Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi, ja se kuvaa Vikingloton historiaa ja sääntöjä puolueettomasti. Sivusto ei kannusta rahapelaamiseen eikä anna peli- tai sijoitusneuvoja. Rahapelaaminen sisältää aina taloudellisen riskin, ja voittaminen perustuu sattumaan.
Rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille. Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, apua on saatavilla:
- Peluuri – maksuton apu ja tuki peliongelmiin: peluuri.fi
- Peli poikki -ohjelma: peliklinikka.fi
- Veikkauksen pelirajoitukset ja itsearviointi: veikkaus.fi
Pelaa vastuullisesti.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin ensimmäinen Vikinglotto-arvonta järjestettiin?
Ensimmäinen arvonta pidettiin 17. maaliskuuta 1993. Se oli Euroopan ensimmäinen valtioiden rajat ylittävä lottopeli.
Ketkä olivat Vikingloton perustajamaat?
Perustajamaita olivat viisi pohjoismaata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Kuinka monessa maassa Vikinglottoa pelataan nykyään?
Vikinglottoa pelataan tällä hetkellä kymmenessä maassa: viiden perustajamaan lisäksi mukana ovat Viro, Latvia, Liettua, Slovenia ja Belgia.
Missä Vikingloton arvonta järjestetään?
Arvonta järjestetään joka keskiviikko Norjan Hamarissa, Norsk Tippingin päämajassa.
Mikä on suurin koskaan voitettu Vikinglotto-potti?
Suurin potti arvottiin vuonna 2016, ja se oli noin 327 miljoonaa kruunua (noin 44 miljoonaa euroa). Se jaettiin tanskalaispelaajan ja norjalaisen kimppaporukan kesken.
Miten Vikinglotto pelataan Suomessa?
Suomessa peliä pelataan Veikkauksen kautta. Pelaaja valitsee kuusi päänumeroa väliltä 1–48 ja yhden vikingnumeron väliltä 1–5. Halutessaan riviin voi liittää Plus-ominaisuuden.
